Risto Isomäki Aika Muuttaa Suuntaa

Julkaistu Haastattelu

Haastateltu: Risto Isomäki
Lehti:
Overture
Julkaisu: 04/2008 

Lue alhaalta koko alkuperäinen artikkeli

Jokainen voi vaikuttaa

Ilmastomuutos puhuttaa ja huolestuttaa. On kuitenkin olemassa suuri määrä keinoja parantaa tilannetta.

He lähtivät juoksemaan kohti mannerjäätikön yläpäätä. Jos meillä on todella hyvää onnea, meillä itse asiassa saattaa vielä olla pieni mahdollisuus selvitä tästä, ajatteli Susan. Pienen pieni mahdollisuus. Voi olla, että jäätikkö halkeaa kahtia ja että vain alempi puoli vyöryy mereen. Silloin me saattaisimme ehkä selvitä hyökyaallosta ylemmällä jäätikön puolikkaalla. (Saraswatin hiekkaa, Risto Isomäki).

Emme tarvitse enää Science fictonia hakiessamme jännitystä elämäämme. Ilmaston lämpenemistä käsittelevät uutiset ovat jo ylittäneet pelkorajan. Napa-alueiden jäät ja Siperian ikirouta sulavat parasta aikaa kiihtyvällä vauhdilla. Merenpinta uhkaa nousta.

Yhdysvaltain ehkä tunnetuimman ilmastotutkija James Hansen on todennut, että  merenpinnan noususta voi tulla tämän vuosisadan tärkein asia. Hansen mukaan viiden metrin suuruinen vedenpinnan nousu vuoteen 2107 mennessä on todennäköistä. Vielä muutama vuosi sitten uskottiin, että mannerjäätikön sulaminen on hidas prosessi.

Kesällä 2005 Grönlannin ja Länsi-Antarktiksen mannerjäätiköiden pinta suli ennennäkemättömän nopeasti. Grönlannissa jäätikön pinta alkoi sulaa yli 600 000 neliökilometrin laajuisella alueella. Sulavedestä jäätiköiden pinnalle syntyneet joet katosivat mannerjäätikön keskelle syntyneisiin suuriin jäätikkökaivoihin. Lämmöltä ei mennyt jäätikön pohjan saavuttamiseen kymmentätuhatta vuotta vaan se tavoitti alla olevan kallion kahdessakymmenessä sekunnissa.

Viiden metrin suuruinen vedenpinnan nousu olisi suunnaton katastrofi. Se pakottaisi todennäköisesti puolet maapallon asukkaista muuttamaan kodeistaan.

Risto Isomäki uskoo, että mannerjäätiköt saattavat tällä vuosisadalla sulaa vielä selvästi Hansenin mallia nopeammin. Myös WWF:n tuore raportti paljastaa saman asian, sulamisvauhti on kiihtynyt eikä ilmastomallien avulla pystytä ennustamaan sulamisen laajuutta ja nopeutta. IPCC:n viimevuotisen raportin mukaan merenpinta voisi nousta 7,3 metriä, jos Grönlannin jäätiköt sulaisivat kokonaan.

Hätkähdyttäviä uutisia

Ilmaston lämpenemistä koskevat uutiset alkavat tavoittaa tietoisuutemme. Ei olekaan kysymys vain siitä, että saadaan pohjoiselle pallonpuoliskolle lumettomia talvia ja muutama aste lämpimämpiä kesiä. Emme voi tuudittautua ruususen uneen ja ajatella, että ei se minua koske.

Tutkijat ja tiedemiehet ovat mitanneet hiilidioksidipitoisuuksia jo 1700-luvulla. Ruotsalainen Svante Arrhenius laski v. 1984 että jos hiilidioksidipitoisuus kaksinkertaistuisi se saattaisi johtaa ilmaston lämpenemiseen muutamalla asteella. Ei hätkähdyttänyt ketään – asia unohdettiin.

Kehitys on ollut hidasta. Parikymmentä vuotta on käyty uutta keskustelua lämpenemisestä. James Hansen teki tietokonemalleja 70-luvun lopulla. Näiden mallien mukaan hän ennusti, että ilmaston lämpeneminen alkaa kiihtyä ja nousta yli taustakohinan 2000-luvun vaihteessa. Hän oli oikeassa.

- Shokeeraava yllätys on ollut se, että viimeisen viiden vuoden aikana monet asiat ovat tapahtuneet muutamia vuosikymmeniä etuajassa eli nopeammin kuin laskelmien mukaan olisi pitänyt, kertoo ilmastotutkija, tietokirjailija Risto Isomäki.
- Hätkähdyttävintä on jäämeren kelluvan jääpeitteen odotettua nopeampi sulaminen ja erityisesti se, miten jäähyllyt Länsi-Antarktiksella ovat ruvenneet hajoamaan. Odottamatonta on myös Siperian ikiroudan sulaminen kokonaan.

Pohjoisten alueiden sulaminen etenee progressiivisesti. Jos tämä kehitys jatkuu vielä joitakin vuosia, on selvää, että prosessi on alkanut ruokkia itseään ja tilanteen korjaamiseksi tarvitaan huomattavasti laajempaa keinovalikoimaa kuin aikaisemmin on luultu. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ei enää riitä vaan hiilidioksidia pitää pystyä poistamaan ilmakehästä ja planeetan heijastavuutta pitää kyetä lisäämään.

Missä todellisuusvaihtoehdossa olemme?

Tiedemiehet ja tutkijat kiistelevät ilmaston lämpenemiseen vaikuttavista tekijöistä. Yleisen käsityksen mukaan ilmaston lämpenemiseen vaikuttaa kolme eri tekijää. Auringon normaalia suurempi aktiivisuus lämmittää ilmakehää ja sen vaikutus ulottuu myös muihin osiin aurinkokuntaamme.

Ihmisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen on se, mikä on kaikkein huolestuttavinta, mutta mihin meistä jokainen voi myös vaikuttaa.

Kolmas tekijä on mahdollisesti lyhytaikainen luonnollinen muutos lämpimämpään suuntaan.
- Jos on kysymys tällaisesta kolmen tekijän yhteisvaikutuksesta niin silloin progressiivisesti etenevä sulaminen voi hetkeksi pysähtyä tai jopa kääntyä toiseen suuntaan. Tällöin meillä on vielä aikaa ja mahdollisuuksia olennaisesti vaikuttaa tilanteeseen vähentämällä päästöjä suhteellisen nopeasti.

Jos kuitenkin on kysymys siitä, että heijastavuuden muutokset ruokkivat jo lämpenemistä ja lämpeneminen kiihtyy, silloin päästöjen vähentäminen ei enää riitä vaan silloin pitäisi tehdä nopeita toimenpiteitä pohjoisten alueiden heijastavuuden palauttamiseksi normaaliin tilaan ja osa ilmaan päässeestä hiilidioksidista pitäisi pystyä poistamaan ilmakehästä.

Risto Isomäen mielestä pitäisi kehittää globaali henkivakuutus eli ottaa huomioon pahin vaihtoehto ja varautua toimimaan sen mukaan, koska riskit ovat niin suuret.

Tuoreiden raporttien mukaan hiilidioksidipäästöt ovat suurempia kuin mihin YK:n ilmastopaneelin pahimmissa laskelmissa päädyttiin. Päästöt ylittävät kaksinkertaisesti pahimmat skenaariot. Varsinkin Kiinan ja Intian päästöt ovat lisääntyneet uhkaavasti.

Myrskyt kovenevat

Ilmaston lämpeneminen tuo tullessaan myös ristiriitaiselta tuntuvia vaikutuksia. Risto Isomäen mukaan jäätilanne on se, mitä kannattaa seurata jos haluaa pysyä ajan tasalla. Jos mannerjäätikkö sulaa kiihtyvällä vauhdilla, sulaminen sitoo lämpöä ja viilentää merta ja voi siten väliaikaisesti jäähdyttää myös ilmastoa vaikka todellisuudessa maapallolle jää ylimääräistä lämpöä.

- Mitä enemmän lämpöä meriin sitoutuu sitä voimakkaampia myrskyjä tulee olemaan. Nykyiset mittaukset ovat entistä tarkempia ja sen vuoksi tutkijoilla on eri näkemyksiä siitä onko hirmumyrskyjen määrä lisääntynyt maapallolla. Totta on kuitenkin se, että myrskyjen keskimääräinen voimakkuus on lisääntynyt. On mahdollista, että tulee myrskyjä joiden voimakkuus ylittää ennen koetut rajat. Tällöin myös hurrikaanit tulevat olemaan aiempaa suurempi ongelma.

Jokaisen panos ratkaisee

Ketään ei varmaan ilahduta ajatus luopua mukavuuksista ja joutua muuttamaan elintapojaan. Tärkeää on kuitenkin ajattelutavan muuttuminen ja oman toiminnan vapaaehtoinen muuttaminen. Kun yleinen tietoisuus alkaa muuttua alkaa löytyä myös kollektiivisesti uusia ratkaisuja. Ollaan valmiimpia löytämään uusia vaihtoehtoisia tapoja tuottaa ja tehdä asioita.

Jo ilman kovin suuria ponnistuksia jokainen meistä voi tehdä omassa elämässään sellaisia ratkaisuja, jotka vähentävät päästöjä ja auttavat kehitystä kääntymään parempaan suuntaan. Hälyttävistä uutisista huolimatta ei kannata menettää toivoaan. Vaikuttamismahdollisuuksia on valtavasti ja jokainen voi tehdä jotain. Todellinen muutos lähtee aina yksilöistä. Yksilöiden valinnat ja käyttäytyminen kertautuvat, kulutuskäyttäytymisen valinnat vaikuttavat tuotantoon ja näin negatiivinen kehitys voidaan kääntää positiiviseksi.

Kolmasosa yksilön tai kotitalouksien kasvihuonepäästöistä aiheutuu ruokavalinnoista, yksi kolmasosa puolestaan liikkumisesta kuten autoilu ja lentäminen, neljäsosan muodostavat lämmitysratkaisut ja yhden neljäsosan kaikki muu kuten eri hyödykkeiden kulutus.

-Tärkein yksittäinen valinta on se syökö ihminen sekaruokaa vai kasvisruokaa. Lihantuotanto aiheuttaa suuria kasvihuonekaasujen päästöjä, Risto Isomäki toteaa.

Lannoitteiden käyttö lisää typpioksidin päästöjä ja trooppisten metsien raivaaminen karjan laitumeksi aiheuttaa 20% hiilidioksidipäästöistä. Karjankasvatus tuottaa metaanipäästöistä 20-30%. Jokaisen lihakilon tuottaminen tuo mukanaan moninkertaiset päästöt kasvisruuan tuottamiseen verrattuna.

- Liikkumisessa keskeinen valinta on se millä tavalla liikkuu. Päästöjä voi omalta osaltaan pienentää liikkumalla mahdollisimman vähän autolla ja lentokoneella.

Harvoin tulee ajatelleeksi sitä, että myös ajonopeus ja –tapa vaikuttavat polttoaineen kulutukseen ja päästöihin. Huippunopeuksilla ajaminen lisää polttoaineen kokonaiskulutusta samoin aggressiivinen ajotapa kiihdyttäen ja jarruttaen. Maltillinen ajotapa ja tasainen nopeus voivat vähentää auton päästöjä jopa kolmanneksella. Myös auton valinta vaikuttaa päästöihin. Paljon kuluttavat isot maasturit ja isot bensakoneet kuormittavat luontoa eniten.

-Hybridiauto tai sähköauto olisi paras vaihtoehto päästöjä ajatellen, mutta niiden tekniikassa ja saatavuudessa on vielä ongelmia.

Talojen lämmityksessä kannattaa suosia maalämpöä ja puuta tai pellettejä fossiilisten polttoaineiden sijaan. Sähköntuotannossa aurinkokeräimien osuutta pitäisi lisätä ja tuulivoiman käyttömahdollisuuksia tutkia ennakkoluulottomasti.
Kaikessa kuluttamisessa kannattaa ajatella kestävyyttä. Mitä enemmän poisheitettävää tavaraa hankimme sitä enemmän kuormitamme luontoa ja lisäämme päästöjä.

Myös pienimuotoinen hiilen varastointi on mahdollista yksityisillekin ihmisille. Esimerkiksi parempi tapa kuin polttaa takapihaltaan risut ja oksat olisi varastoida ne kallion tai kivikasan päälle jolloin ne lahoavat hitaammin.

- Monet keinot kuulostavat merkityksettömiltä, mutta kyse on kuitenkin siitä kuinka moni ihminen alkaa ajatella rakentavalla tavalla, Isomäki toteaa.

Jos jokainen ihminen tekisi yhden muutokset omassa ajattelussaan ja käyttäytymisessään, muutoksia tapahtuisi n. 6,5 miljardia. Vastuullinen ajattelu kertautuu myös kollektiivisella tasolla. Jokainen vie oman ajattelutapansa kaikkialle, missä liikkuu. Muutosvoima siirtyy yrityksiin, muuttaa äänestyskäyttäytymistä, rantautuu päätöksentekoon.

Positiivinen muutos voisi olla yhtä nopeaa tai nopeampaa kuin nykyinen negatiivinen kierre. Jokainen voi aloittaa omassa elämässään.

Yritykset muutoksen etulinjassa

- Monet suuryritykset alkavat tiedostaa ympäristöasioita yhä enemmän ja enemmän. Hallituksissa pohditaan keinoja ilmastomuutoksen estämiseksi. Kyse ei ole enää mistään viherpesusta vaan vakavista ponnistuksista asioiden muuttamiseksi, Risto Isomäki sanoo.

Näistä esimerkkeinä Shellin hallituksen puheenjohtajan Jorma Ollilan ajatuksia energiatehokkuuden lisäämiseksi, energiateknologian kehittämisestä erityisesti sellupohjaisiin ja jätteisiin perustuvaan tekniikkaan ja hiilidioksin talteenottoon ja varastoimiseen maankuoren sisään.

Myös Nokian pääjohtaja Olli-Pekka Kallasvuo pitää ilmastonmuutoksen torjumista yhtenä tärkeimmistä tavoitteista.
Monet yritykset aikovat tehdä paljon enemmän kuin heiltä lainsäädännöllisesti odotetaan. Esim. Yhdysvalloissa suuryritykset myös painostavat hallitusta päästöjen vähentämiseen.

Autotetollisuus on vielä ongelmallinen. Suurista paljon kuluttavista autoista saadaan parhaat katteet ja autofirmojen mainokset keskittyvät selvästi suurikokoisiin autoihin ja tila-autoihin. Autoteollisuudella on kuitenkin ollut jo sadan vuoden ajan tekniikkaa, jolla pystyttäisiin tuottamaan autoja, joiden päästöt olisivat korkeintaan 10% nykyisten autojen päästöistä.

On kuitenkin olemassa pienempiä autovalmistajia, jotka tuovat markkinoille vaihtoehtoista tekniikkaa. Internetjätti Google on investoinut merkittäviä summia kahteen sähköautoprojektiin: amerikkalaiseen Tesla Roadsteriin ja norjalaiseen ThinkIt –projektiin.

Kun uusia ratkaisuja kehitetään kuluttajat ovat merkittävässä asemassa siinä kuinka suuriksi markkinat kasvavat. Kiina ja Israel ovat päättäneet siirtyä kokonaan sähköautoihin ja tämä varmasti edistää merkittävästi kehitystyötä.

HYVIÄ UUTISIA

On olemassa tehokkaita keinoja, joilla maapallon lämpenemistä voidaan hidastaa ja ylikuumeneminen estää.

Risto Isomäki on tutkinut erilaisia vaihtoehtoja estää ekokatastrofin syntyminen. Näitä tapoja hän esittelee kirjassaan 34 tapaa estää maapallon ylikuumeneminen.

Maapallon heijastavuus voidaan palauttaa

Realistisimpina vaihtoehoina maapallon heijastavuuden parantamiseksi Risto Isomäki pitää heijastavuutta pienentävien nokipäästöjen vähentämistä ja harvan lehtimetsän suosimista pohjoisilla alueilla tiehän havumetsän asemesta.

Nokipäästöistä kolmannes tulee Etelä-Aasiasta eli Intiasta, Pakistanista, Bangladeshista, Nepalista ja Sri Lankasta. Hindukus ja Himalaja muodostavat puolikaaren, joka toimii kuin suunnaton savupiippu, joka pölläyttää ihmisten sytyttämien tulien ilmakehään vapauttamat nokihiukkaset korkealle ilmakehään. Tehokkain keino vähentää nokisadetta olisi tukea erilaisia kehitysyhteistyöhankkeita, joilla voitaisiin lisätä vähäpäästöisten keittoliesien ja aurinkokeittimien levittämistä Etelä-Aasiassa.

Hiiltä voidaan varastoida

Hiilen varastointikeinoista Isomäki pitää suositeltavimpina terra preta-viljelyä, mangrovetetsien uusintamista, suurikokoisten ruokaa tuottavien puiden istuttamista ja soiden uusintamista tai niiden turvekerroksen kasvattamista paksummaksi.

Terra preta do indio eli intiaanien mustan mullan alueet ovat mustan mullan ravinteikkaita alueita, joissa on runsaasti elopäeräistä ainesta. Mustan maan salaisuus on intiaanien maahan sekoittama puuhiili, joka tekee maasta ravinteikasta ja on oivallinen keino varastoida hiiltä. Terra preta –viljelyn laajentaminen eri puolille maailmaa voisi osoittautua maailman tärkeimmäksi yksittäiseksi hiilensidontakeinoksi.

Viljelyyn tarvittavan puun sijalle käy myös mikä tahansa orgaaninen aine kuten heinä, ruoho, puiden lehdet, neulaset, oksat, kaarna, kävyt, pähkinänkuoret yksisoluiset levät.

Mangrovemetsät ovat suuria hiilivarastoja ja tehokkaita hiilinieluja. Maapallolla on vielä jäljellä 24 miljoonaa hehtaaria mangrovemetsiä. Aiemmin niiden määrä oli paljon suurempi. Afrikka on arvion mukaan menettänyt yli puolet ja Aasia melkein 60 prosenttia kaikista mangrovemetsistään. Niiden määrää tulisi merkittävästi lisätä.

Puiden istuttaminen on ehkä tunnetuin hiilenvarastointikeino. Suurikokoisten ravintoa tuottavien puiden kuten apinanleipäpuiden istuttaminen auttaisi ilmakehän hiilidioksidin poistamisessa sekä ravinnon saamisessa etenkin alueilla, joilla on pulaa ruuasta. Apinanleipäpuu kykenee kasvamaan kuvilla aluillakin jättiläiseksi. Sen hedelmät ovat suuria ja ravitsevia.

Maailman soihin on varastoitunut mahdollisesti jopa 1000 miljardia tonnia hiiltä eli saman verran kuin maailman jäljellä oleviin tunnettuihin öljyvaroihin. Soiden ojittaminen ja kuivaaminen viljelykäyttöön on pienentänyt soiden määrää.

Soiden kuivaaminen ja turvepalot aiheuttavat valtavat hiilipäästöt vuosittain. Pahin tilanne on Indonesiassa. Olisi tärkeää tehdä kaikki mahdollinen turvepalojen ehkäisemiseksi eikä soita kannattaisi ojittaa maanviljelyä ja polttoturpeen tuotantoa varten. Päinvastoin suoturpeen määrää pitäisi lisätä.

Erilaisiin hiilenvarastointikeinoihin ja maapallon heijastavuuden lisäämiseen aletaan suhtautua entistä vakavammin. Valtiot ja suuryritykset pohtivat hankkeiden realistisuutta ja rahoitusmahdollisuuksia.

Hyviä uutisia maailmalta

Yhdysvaltain presidenttiehdokkaat Obama ja Clinton puhuvat 80 prosentin vähennyksistä kasvihuonekaasupäästöissä vuoteen 2050 mennessä ja McCain 60 prosentin vähennyksistä samassa ajassa.

EU:lla on alustava päätös päästöjen vähentämisestä 60-80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä.

Kalifornialla on päätös siitä, että kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

Aurinkosähkön hinnan uskotaan Yhdysvalloissa alittavan verkkosähkön keskihinnan vuonna 2011 tai 2012.

Monet suuryritykset ovat hyvin tosissaan ilmastonmuutoksen torjunnan suhteen. Esim. Google investoi isoja summia hankkeisiin, joiden tavoitteena on tehdä erilaisista uusiutuvan energian muodoista kuten geotermisestä energiasta ja aurinkoenergiasta hiilisähköä halvempaa jo muutamassa vuodessa - ei muutamassa vuosikymmenessä.

Kiinassa 35 miljoonalla kotitaloudella oli vuonna 2006 aurinkokeräin ja niiden määrän ennustetaan nelinkertaistuvan vuoteen 2015 mennessä.

Kuolan niemimaalle on nousemassa ensimmäinen 2 000 megawatin tuulipuisto. Tämän tuulipuiston teoreettinen tuulivoiman tuotantopotentiaali on suunnattoman suuri, joten kyseessä on hyvin tärkeä avaus.

Tiesitkö että...

1

Lumen ja jään peittämien alueiden väheneminen on ehkä jo heikentänyt planeettamme heijastavuutta liikaa. Jos tämä on totta, emme enää voi pysäyttää ilmaston lämpenemistä pelkästään vähentämällä omia kasvihuonekaasujen päästöjämme.

Tämä tarkoittaa sitä, että on todennäköisesti tarpeellista toteuttaa myös muita lämpenemistä torjuvia toimenpiteitä. On pakko poistaa ilmakehästä osa siihen jo laskemastamme hiilidioksidista.

Jos tämäkään ei riitä meidän täytyy jollakin tavalla palauttaa planeettamme heijastavuus entiselleen, niin että se pääsee eroon ylimääräisestä lämmöstä

2

Maailmassa on kahdenlaisia ikirouta-alueita: märkää ikiroutaa eli judomaa ja kuvaan ikiroutaan. Kun kuiva ikirouta sulaa, siihen varastoitunut eloperäinen aines tuottaa hajotessaan pääosin hiilidioksidia. Jedoman sulaminen on vielä vaarallisempaa. Jedomasta suurin osa on jäätä, jäätynyttä vettä. Kun se sulaa, ikiroudan pinnalle kertyy sulaa vettä ja ikiroudan sisältämä eloperäinen aines jää sen alle. Tästä syystä jedoman sisältämä hiili vapautuu ilmakehään pääasiassa metaanina. Niin kauan kuin metaani on ilmakehässä, se lämmittää ilmastoa yli sata kertaa niin paljon kuin hiilidioksidi. Maailman suurimmat jedoma-alueet sijaitsevat Länsi-Siperiassa. Ikirouta alueen sulaminen on jo alkanut tuottaa suuria määriä metaania.

3

Maapallon lämpötila on nyt noussut 0,8 asteella ja ilmasto lämpenee vaikka onnistuisimme vakauttamaan kasvihuonekaasujen pitoisuudet nykyiselle tasolle jo huomenna.

4

Jään ja lumen peittämät alueet heijastavat kesimäärin 80 prosenttia auringon lämmöstä takaisin avaruuteen., mutta sulat vesipinnat imevät auringon energiaa. Ne heijastavat sitä takaisin vain n. 4-10 prosenttia. Loppu sitoutuu veteen ja muuttuu lämmöksi.

5

Meret ja suurin osa maailman metsistä ja soista ovat edelleen tehokkaita hiilen poistajia, hiilinieluja, jotka poistavat ilmasta lähes puolet kaikesta vuosittain tuottamastamme hiilidioksidista. Eräät Etelämannerta ympäröivistä merialueista ovat ehkä lakanneet toimimasta hiilidioksidia poistavina nieluina.

6

Jäämeren kelluvat jäämassat ovat menettäneet ainakin puolet yhteenlasketusta tilavuudestaan ja Merijään peittämä alue on supistunut yhdellä kolmasosalla lyhyessä ajassa.

7

Metaaniklatraatit ovat jäätä, joka syttyy palamaan kun sille näyttää tulitikkua. Klatraatit ovat jäätä, jonka sisässä on suuria määriä metaania. Metaaniklatraatteja on löydetty Siperian ikiroudan alta ja merenpohjan mannerrinteillä muutaman sada metrin syvyisillä merialueilla. Mannerrinteiden klatraatit pysyvät vakaina ainoastaan silloin kun veden paine on tarpeeksi suuri ja kun lämpötilat eivät nouse kahta astetta korkeammiksi. Jos merivesi lämpenee joillakin asteilla muutamaan sataan metriin asti metaani alkaa vapautua ilmakehään.

8

Maapallo säteilee takaisin avaruuteen vähemmän energiaa kuin se vastaanottaa auringon säteilystä. Planeettamme energiasysteemi on epätasapainossa. Tämä epätasapaino on seurausta seuraavien eri asioiden yhteisestä vaikutuksesta:

  1.  Kasvihuonekaasut ehkäisevät lämmön haihtumista avaruuteen. Tärkeimmät kasvihuonekaasut ovat: vesihöyry, hiilidioksidi, metaani, typpioksiduuli, alailmakehän otsoni,, freonit.
  2. Toinen ilmastoa lämmittävä tekijä ovat nk. mustat aerosolit eli ilmassa leijuvat nokihiukkaset.
  3. Kolmas planeettaamme kuumentava tekijä ovat suihkukoneiden tuottamat tiivistymisjuovat. Ne kykenevät öisin palauttamaan lämmittävää infrapunasäteilyä takaisin maan pinnalle kasvihuonekaasujen tavoin.
  4. Neljäs lämmittävä tekijä on aurinko. Aurinko on tällä hetkellä keskimääräistä aktiivisemmassa vaiheessa. IPCC:n arvion mukaan auringon normaalia suuremmasta aktiivisuudesta aiheutuva ilmastoa lämmittävä vaikutus on tällä hetkellä yhtä suuri kuin ilmakehään kertyneen ylimääräisen typpioksiduulin tuottama säteilypakote.
  5. Napa-alueiden heijastavuuden muutokset ja rikkipäästöjen väheneminen selittävät osan pohjoisten alueiden lämpenemisestä.

9

Tiesitkö miksi ilmaston lämpeneminen on vakava asia

Ilmaston lämpeneminen muutamalla asteella vaikuttaa riisisatoihin. Noin puolet ihmiskunnasta saa suuren osan ravinnostaan riisistä. Riisi ei tuota jyviä jos lämpötila nousee sen kukinnan aikana yli tunnin ajaksi 35 asteeseen, Lämpö steriloi riisin siitepölyn.

Lämpeneminen uhkaa useiden maiden makean veden varantoja.

Merenpinnan noususta voi tulla tämän vuosisadan tärkein asia. IPCC:n viimevuotisen raportin mukaan merenpinta voisi nousta 7,3 metriä jos Grönlannin jäätiköt sulaisivat kokonaan

10
On olemassa tapoja varastoida hiilidioksidia maaperään.

11
On olemassa keinoja lisätä maapallon heijastavuutta.

12
Monien toimenpiteiden yhteisvaikutuksella ilmastonmuutos voitaisiin estää. Jokainen voi omalta osaltaan vaikuttaa asioiden myönteiseen kehitykseen.

Leave a Reply